Äidin päiväkirja raskaudesta, jossa odotellaan pikkusisarusta isosiskolle (3/2011) syntyväksi 8/2012. Pohdiskelua, tuntemuksia, kuulumisia, raskaustietoutta, niitä tämä päiväkirja pitää sisällään. Toisessa blogissani Olet tyhtä taulu vasta- kirjoittelen elämästä isosiskona kanssa, tänne tulen purkamaan ajatuksia raskaudesta ja odotuksesta.

9. maaliskuuta 2012

Pikkusisko vai pikkuveli?

Pääni puhki olen miettinyt haluammeko seuraavassa ultrassa kuulla kumpi sieltä on tulossa,
tyttö vai poika. Enkä vieläkään ole päättänyt. Esikoisen kanssa emme tienneet kumpi tulee, ja siksi tunteet sanovat nytkin ettei tämänkään kohdalla kuulu tietää. Koen että se olisi epäreilua tälläkertaa tietää etukäteen.

Esikoisen kanssa koin kuitenkin ikäväksi kun kaikki arvailivat etukäteen kumpi sieltä tulee.
90% arvailijoista sanoivat että ihan selvä poikamaha. Sinulla on tuo poikaviivakin mahassa. Neuvolatäti sanoi olevansa 95% varma että tulee poika, sykkeet olivat siihen viittaavia. Kun tyttö syntyi, olin vähän hämilläni että ai tyttökö sieltä tulikin. En lainkaan pettynyt koska itse en odottanut kumpaakaan, mutta miten kaikki muut olivat niin erehtyneet. En haluaisi tälläkin kertaa kuulla noita arvailuja, koska niiden takia itsellekin muodostuu vanhempi tunne jompaan kumpaan.


Yleinen käsitys on että kun perheessä on jo tyttö, niin ilmanmuuta nyt toivotaan poikaa. Ei se näin ole, ottaisin itse ihan yhtä mielelläni myös toisen tytön. Vaatteita olisi helppoa ja halpaa kierrättää tytöltä toiselle, ja heistä olisi ehkä enemmän seuraa toisilleen. Poika olisi ihan yhtä toivottu vaihtoehto, olisi ihanaa olla myös pojan äiti ja suoda isälle myös poika. Suvun jatkaja. Olen kysynyt mieheltä toivooko hän nyt poikaa? Hän toivoo tervettä lasta, aivan kuten minäkin.

Tunteet sanovat siis ettei oteta etukäteen selvää. Mies antaa minun päättää. Oma järki sanoo että olisi järkevää tietää ennalta että osaa varautua
- Pojalle on tehtävä paljon uusia hankintoja kuten vaatteita. Vauvan synnyttyä on ehkä vähän vaikea lähteä kahden pienen kanssa shoppailemaan eikäse muutenkaan ole ensimmäisenä mielessä
- Jos se on tyttö olisi esikoisen vanhat vaatteet ym. hyvä laittaa etukäteen käyttövalmiiksi.
- Lapsille tulee yhteinen makuuhuone ja leikkihuone. Leikkihuone on valmis, makuuhuone tulisi tapetoida ja sisustaa. Etukäteen jos tietäisi laittaakko tyttöjen makkari vai molemmille sopiva. Vauvan ja taaperon kanssa voi tapetointi ym. sisustaminen olla vähän haasteellisempaa.

Jos siis tietäisi kumpi tulee, olisi kaikki valmiina odottamassa synnytyslaitokselta kotiuduttua.
En kuitenkaan haluaisi poikaa pukea tytön vaaleanpunaisiin vaatteisiin.
Olenko ihan pöljä ja pinnallinen kun tälläisiä edes mietin??

Täällä muuten aika hauskoja otsikoita aiheesta, itse en viitsinyt sen tarkemmin lueskella.
Ystäväni oli katsonut tuosta kiinalaisesta kalenterista että poika olisi tulossa, katsotaan onko siihen luottaminen.

12 kommenttia:

jenni. kirjoitti...

mekään ei haluttu tietää sukupuolta etukäteen Janessan kohdalla. tai oikeastaan se oli miehen toive, mua se vähän ärsytti ja mietin koko raskausajan kumpi sieltä mahtaa tulla :D hankintoja olis ollut niin paljon helpompi tehdä, kivoja unisex vaatteita kun oli vaikeeta löytää ja yleensä ne oli vaan valkoisia.. jos/kun seuraavaks oon raskaana niin ehdottomasti haluan tietää sukupuolen etukäteen jos vaan mahdollista :) onpa sitten koettu molemmat! eihän sitä sukupuolta kuitenkaan tarvi ulkopuolisille kertoa vaikka ne sitä kyseliskin :)

Linda kirjoitti...

Mekään ei tiedetty pojan kohdalla kumpi tulee, kuitenki kokoajan tunsin että poika tulee ja ekat sanat olivatkin synnytyksen jälkeen "onhan se poika?" :D tämä raskaus on ollut täysin erilainen kun ensimmäinen ja tahdottiinkin ottaa selville kumpi tulee, juuri noiden vaatejuttujen ja oman mielenrauhan takia ja siis nythän lupailivat tyttöä :) nyt en ota äitiyspakkausta vaan sen rahan ja ostan sitten tyttövaatteita ;D mutta miltä susta on nyt tuntunut, onko erilainen kuin viimeksi tämä raskaus?

Suski kirjoitti...

Mun mielipide on, että jos siltä tuntuu, niin otat ilman muuta selvää, kumpi on tulossa! Helpottaa nimittäin elämää suunnattomasti :) Itse ajattelin, että jossain vaiheessa sen kuitenkin saa tietää, kumpi tulee, joten sama kait se, milloin. Minun mielestä sukupuolen selvittäminen ei ole ollenkaan pöljää tai pinnallista, vaan nimenomaan fiksua ja käytännöllistä. Helpompi sitten varautua tulevaan. Ja eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka ultrassa pikkuinen istuu niin jalat ristissä, ettei ota erkkikään selvää, kumpi sieltä on tulossa :) Minä olen aina ihmetellyt, mitä pahaa siinä on, jos haluaa sukupuolen etukäteen selvittää? Eihän sille sukupuolelle enää siinä vaiheessa mitään kuitenkaan mahda :D

Minna kirjoitti...

Meille oli ihan selvää että haluamme tietää sukupuolen - pinnallista tai ei :D Oikein odotin rakenneultraa, toki ensisijaisesti niiden rakenteiden takia mutta kyllä siellä takaraivossa kaihersi myös se suuri toive että näkisimme sukupuolen. Tyttö tosin päätti olla suurimmaksi osaksi häveliäs joten kätilö sanoi en tiedä. Veikkasi kuitenkin lopulta tyttöä ;) Minulla oli poikaolo, haha!

Voin kyllä sanoa rehellisesti että olisi ihana saada poika. Tyttöön emme missään nimessä pety mutta olen pitkään ajatellut että tyttö ja poika olisi kiva. Ja meillä on aika akkavalta perheessä :D

Ä kirjoitti...

Minä olen niin malttamaton, että otan sukupuolen selville jos se vain näkyy sitten rakenneultrassa ;) Olisin esikoiselta halunnut jättää asian arvoitukseksi, mutta enhän minä sitten malttanut :D

Mitäs jos teet tällä kertaa niin, että otat sukupuolen selville, mutta ette kerro sitä miehen kanssa muille ollenkaan ;D ?

Tai jos käykin niin, että vauveli ei suostukaan haarojaan ultraajalle näyttämään. Sitten ei tarvisi itse päättää, haluaako tietää vai ei.

Minä toivoisin poikaa. Mutta en missään nimessä ole pettynyt, jos tyttö tulee (mikä on todennäköistä, meillä kummallakin on tosi akkavaltaiset suvut) . Itselläni on kaksi siskoa. Kaksi pikku tyttöäkin olisi toki aivan ihana juttu. :)

Niin joo, uusi kutsu toiseen blogiisi ei muuten ole löytänyt tietään sähköpostiini :o

-N- kirjoitti...

JENNI, rahaahan se olisi säästänyt heti kättelyssä jos ensimmäisenkin kohdalla olisi tiennyt sukupuolen. Silloin tuli ostettua juurikin niitä unisexvaatteita, ja tytön synnyttyä enempi niitä tyttövaatteita, niin käyttämättähän ne beiget ym. jäi.

LILLA, mullakin oli ekassa raskaudessa kokoajan poikatunne, ehkä niiden ulkopuolisten arvailujen takia. Tämä raskaus on kuin kopio edellisestä, tähän asti ainakin kaikki on mennyt yhtä hyvin ja olot olleet samanlaisia kuin silloin joten saas nähdä.

SUSKI, eihän siinä mitään pahaa ole jos haluaa etukäteen selvittää lapsen sukupuolen. Itellä on vaan semmonen ajatus että kun ei sillä kuitenkaan loppujen lopuksi ole merkitystä (ainakaan meille) kumpi sieltä tuli/tulee niin miksi pitäisi tietää etukäteen. Ja kun ei siihen pysty etu- eikä jälkikäteen vaikuttamaan. Oli ihana säästää se jännitys siihen synnytykseen, ja sen jännityksen tunteen haluaisin nytkin vielä tuntea. Mutta kuten sanoitkin taidan tälläkertaa olla fiksu ja käytännöllinen ja varautua kaikkeen parhaalla mahdollisella tavalla.

ADA poikakin olisi kyllä kiva, mutta myös toinen tyttö. Siinä on sitten aina vaan se riski, että "tehdäänkö vielä kolmas jos vaikka tulisi poika", kun tällähetkellä molemmilla on se ajatus että nämä kaksi pientä riittää meidän lapsiksi.

Sen pinnallisuuden ajattelin lähinnä siksi kun itse haluaisin tietää sukupuolen vain siksi että voisin ostaa etukäteen vaatteita pojalle. Ja eikös nuo vaatejutut oo kuitenkin aika toissijaisia juttuja...

Viikon päästä tortaina olisi se ultra, voipi olla että kallistun samaan kuin tekin. KIITOS MIELIPITEISTÄ, otin tämän tukena ja kannustuksena ;D

-N- kirjoitti...

ÄPYLI, mä taas ajattelin että siinä tilanteessa sanon miehelle että sinä saat päättää. Mutta luulen että todellisuudessa hän ei haluaisi tietää joten sit jää harmittamaan jos kuitenkin olisin ite halunnut tietää.
Minä olen aina halunnut siskon!
Laitan uuden kutsun.

Ellu kirjoitti...

Me haluttiin tietää esikon rakenneultrassa kumpiko on tulossa. Tyttöä lupailtiin, poika tuli :). Kätilö aika varman oloisesti asian meille ultrassa sanoi, mutta jotenkin oma vaisto kai sanoi muuta. Ennen pojan syntymää jouduttiin käymään ultrassa muutamaan kertaan ja kyllähän se sukupuoli siinä matkan varrella varmistui, mutta loppuun asti oli vähän sellainen olo, ettei täysin uskalla luottaa kuulemaansa/näkemäänsä. Se ja sama, ihana poika saatiin eikä vaihdettais tyttöön, ei sitten millään :D.
Mun mielestä se ei ole pinnallista, jos haluaa tietää sukupuolen etukäteen. Itse voi sitten päättää kertooko muille. Ja kun noita kamoja ja vaatteita on ennalta olemassa, niin senkin puolesta ihan kätevää jos tietää mihin valmistautua.
Tsemppiä odotteluun edelleen.

-N- kirjoitti...

ELLU, sekin mahdollisuus on käynyt mielessä että rakenneultra joka meillä on jo viikoilla 18+6 voi näyttää joko väärin tai ei ollenkaan. Sitten asia saa olla, en lähde ylimääräisestä ultrasta maksamaan ainakaan sen tiedon takia. Katsoo sitten uudestaan kun on sen aika että tarkistellaan onko vauva oikeinpäin tulossa, vai mikähän ultra mulla edes oli aika loppuvaiheessa. Yliaikaiskontrollissa ainakin ultrataan, mutta olis aika sattumaa jos tämäkin menisi niin paljon (16pv) yli. Tsempit itsellesi, kävin juuri lukemassa ettei vieläkään mitään varmuutta asiassa mutta päivä kerrallaan! Niin se on vissiin mentävä 280päivää mitä tämä kestää.

Anonyymi kirjoitti...

Heippa,
Taisin tehdä juuri upean blogilöydön. Olisi kiva päästä lukemaan myös tyhjä taulu blogia:).

apop@luukku.com

Anonyymi kirjoitti...

Hei, en pääse lukemaan blogiasi,näyttää että kutsu ei ole enää voimassa. Niimpä tumpelo kyseleekin että voitko lähettää uuden kutsun ja miten hyväksyn kutsun niin että se pysyy voimassa:O?

apop@luukku.com

:)

-N- kirjoitti...

Hei Anonyymi!
Luulen että ongelma on siinä että suljettuja blogeja ei pääse lukemaan ellei liity blogin lukijaksi, ja sitähän ei voi tehdä ilman omaa profiilia. Valitettavasti!