Neuvolassa rv 23

Tänään on viikkoja täynnä tasan 23.

Neuvolan tutkimuksissa kaikki hyvin, seuraava kerta onkin vasta keskuussa kun tähän väliin tulee lääkärissä käynti. En muista miten oli viime raskaudessa, mutta nyt kuulema ultrataankin. Siellä saakin sitten varman ja viimeisen siunauksen sille että tulokas on varmasti poika.

Painonmuutos oli jälleen mielenkiintoista, tosin ei mitenkään yllättävää: + 494g/vko

Tosin näillä viikoilla viimeraskadessa muutos oli +920g/vko joten ihan ei niihin grammoihin (vielä) päästy.

Kohdunpohjan korkeus oli 22,5cm ja sykkeet ~150. Eli edelleen poikasella olisi tyttösyke jos siihen on uskominen, koska syke korkea. Esikoistytön kanssa sykkeet olivat 130 luokkaa.

Massukin näyttää olevan samaa kokoluokkaa kuin viimeksi, vaikka nyt painan 2kg enemmän kuin viimeksi näillä viikoilla.

Puoliväli

Nyt olemme raskauden puolivälissä. Kulunut aika tuntuu yhtä uskomattomalta kuin se että esikoinen täyttää kolmen päivän päästä vuoden. Vastahan häntä odottettiin, ja vielä lyhyemmältä ajalta tuntuu aika jolloin yritimme saada tätä kakkosta aluilleen. Vielä on kuitenkin pitkiä viikkoja edessäkin päin, arki kasvavan vatsan kanssa käy pikkuhiljaa tästä haasteellisemmaksi. Pystyin kuitenkin edellisessä raskaudessa tekemään kaikkea viikoille 42 asti joten toivottavasti myös nyt. Jos ei muuten, niin toivon ettei vatsan kasvu ja oma tuleva kunto ainakaan rajoita tytön kanssa touhuilua, kotityöt saavat sitten jäädä jos jostain pitää alkaa tinkimään.

Seuraava neuvola minulla on parin viikon päästä, edellisellä kerralla kaikki oli hyvin ja sykkeet kuului hienosti. Tulevalla pojalla on sitten tyttösyke (~150), kun esikoistytöllä oli se poikasyke. Eli ihan niin hyvin on taas uskominen terveydenhoitajan arvioihin :). Oma painonnousu on jälleen mielenkiintoista. Edellisessä raskaudessahan minulle tuli yhteensä koko raskauden aikana +20kg joista 7kk imettämällä tippui 14kg. Nyt painoni ennen raskautta oli 54kg ja tällähetkellä vaaka näyttää 59kg joten alkaahan sitä taas kertyä heti näin alussa. Mutta en stressaa, imetys vie varmasti nämäkin kilot ja jos ei vie niin koira alkaa saada enemmän liikuntaa.

Muuten voin hyvin, ei väsytä ja ruoka maistuu hyvin. Edellisessä raskaudessa jäin kuukautta ennen äitiyslomaa sairaslomalle selkäkipujen vuoksi, ja nyt alkaa nuo samanlaiset kivut ilmaantua. Kipua häntäluun kohdalla joka pahenee jos kyykin ja kumarrun paljon. Se ei kutenkaan ole vielä rajoittavaa kipua, mutta selälleen kovalla alustalla ei pysty makaamaan, esim. ultran jälkeen meni tovi ennenkuin pääsin kunnolla kivun vuoksi kävelemään. Uusi kipu on myös issiastyyppinen kipu joka vihloo vasempaan reiteen, polvitaipeeseen saakka.

Vauva liikkuu paljon ja huomaa että kuulee jo ääniä kohdun ulkopuolelta. Alkaa aina potkimaan kun isosisko tulee vierelle kiljumaan. Äitiyshousut piti taas kaivaa kaapista, tavalliset farkut vielä menee kun laittaa pitkän paidan päälle, mutta kotona on mukavampi olla puristamattomissa housuissa.

Raskausviikkojen 15 jälkeen sikiö mm.

• Osaa koukistaa raajojaan ja puristaa käden nyrkkiin
• Harjoittelee nielemistä ja imemistä
• Aukoo suutaan
• Reagoi ääniin
• Iholle ilmaantuu ns. lanungokarvoitusta
• Kasvojen piirteet selkiytyvät ja verkkokalvo reagoi valoon
• Korvat erottuvat jo selvästi
• Ihon pinnalle kertyy ns. lapsenkinaa suojamaan ihoa
• Rv 20 lopussa sikiö painaa noin 220 g. Pituus on noin 21 cm.
• Kohtu ylettyy lähes napaan asti

 Kuvat

Pitkän ajan kuulumiset

Nyt mennään jo raskausviikolla 15 ja päivät päälle, pitkään aikaan ei ole ollut aikaa paneutua tämän blogin puolelle. Nyt kuitenkin alkaa suurin väsymys helpottamaan ja iltasella saa jo taistella unentulon kanssa jos päivällä nukukuu, niinpä taidan alkaa jättää ne päiväunet pois. Neitokainenkin on alkanut heräämään aamulla aikasemmin (ennen klo 8.40 nyt 7.15) joten on tärkeämpää nukkua sitten yöllä kunnolla.

Tähän väliin sitten viime kirjoituksen on mahtunut muutama neuvolakäynti, lääkäri ja eka ultra.

Enimmäinen lääkäri oli viikoilla 10+ ja siellä katsottiin se peristeinen kohdunsuuh- ja kaulan tilanne, sekä tälläkertaa katsottiin myös ultralla. Kait se katsoi huvin vuoksi tai siksi kun mukana oli myös lääkäriopiskelija, mutta jo siellä varmistui viikot ja se että tulokkaita olisi vain yksi. Huoh :) Neidin ekalla lääkärikäynnillä ei ultrattu, mutta tämä olikin eri kunnassa tälläkertaa. Kaikki hyvin, tosin neiti alkoi itkemään vierastamisesta ja oli koko tutkimuksen ajan vatsani päällä.

Ultra oli viikoilla 11+5 ja mitat arvioidusta lasketusta ajasta poikkesi vain parilla päivällä, laskettu aika pysyy siis 10.8.2012. Kaikki hyvin, ei liikaa niskaturvotusta ja verikokeissa käynnin jälkeen sain postissa tulokset että riski saada down-vauva on normaali. Vai miten se nyt menikään. Neiti oli isänsä kanssa mukana ja vähän ihmeissään kun huone oli hämärä ja omituinen, ultratäti meinasi alkaa itkettämään mutta isin syli ja äidin tutut kasvot pelastivat. Reipas tyttö. Oli jälleen yhtä hienoa nähdä miten uusi lapsenalku mahassa kasvaa, liikkui jo paljon ja hyvät kuvat saatiin. Ja tuntuu että viime kerrasta on vain hetki, vaikka todellisuudessa melkein 1,5 vuotta.

Neuvolakäynneillä kaikki ok, sydänäänet n.159. Jälleen sanoin että ei sitten arvailla sykkeen perusteella sukupuolta, mutta sanoi että tyttösykkeeltä tämä vaikuttaa. No, jos neidillä oli poikasyke niin kai tämä on sitten poika kun sillä on tyttösyke. Mutta neidinkin kanssa sykkeet tasaantuivat vasta 20 viikon jälkeen. Neiti ollut reipas joka käynnillä, alkaa jo tottua kun vuoronperään käydään siellä.

RV 15+3

Ensimmäinen neuvolakäynti

Toissapäivänä oli eka neuvola, ja niiden laskut lasketusta ajasta aikaistu kuudella päivällä, eli nyt se on 10.8.2012. Käynti meni hyvin vaikka jännitin kun otin tytön sinne mukaan, mutta eihän tuo pieni enää vierasta ketään. Siellä se iloisesti touhusi lattialla ja kiipeili tuoleja vasten seisomaan, uskaltautui jopa neuvolatädin sylkkyyn sillä aikaa kun minä kävin antamassa pissanäytteen. Siellä otettiin myös hb ja verenpaine, molemmat kunnossa kuten osasin odottaakin. Käynnillä oli rv 9+4, tytön eka neuvola oli 8+6 ja jo silloin kuultiin ekat sydänäänet. Niin myös nyt, hurjaa miten noin pieni papu antaa noin kuuluvat ja hyvät sydänäänet; n. 170. Täti kyllä veikkasi että saatan olla pidemmälläkin, mutta sen näkee sitten ultrassa. Nyt sanoin leikilläni että tällä kertaa ei arvioida vauvan sukupuolta sydänäänien perusteella, kun viimeksi neuvolatäti oli ihan varma koko raskauden ajan että poika olisi tulossa, juurikin sydänäänten perusteella.

Tänään varasin ekan ultran kahden viikon päähän, sain sen niin että isäkin pääsee tytön kanssa mukaan. Eka läälärikäynti on ensi viikolla ja seuraava neuvola neljän viikon päästä, siihen väliin mahtuu tytön 10kk neuvola.

Huono olo alkaa helpottaa, ja väsymys myöskin. Päivittäin olen nukkunut puolentoista tunnin päiväunet, ja yötkin menee yhdellä-kahdella heräyksellä tytölle tuttia tai maitoa antamalla. Turvotus vatsassa on aikamoista, varsinkin iltaisin kaiken syönnin jälkeen.

RV 9+6