Äidin päiväkirja raskaudesta, jossa odotellaan pikkusisarusta isosiskolle (3/2011) syntyväksi 8/2012. Pohdiskelua, tuntemuksia, kuulumisia, raskaustietoutta, niitä tämä päiväkirja pitää sisällään. Toisessa blogissani Olet tyhtä taulu vasta- kirjoittelen elämästä isosiskona kanssa, tänne tulen purkamaan ajatuksia raskaudesta ja odotuksesta.

20. huhtikuuta 2012

Mitä tekisin tälläkertaa toisin?

Nyt kun on jo esikoisen kanssa kokemusta vauva hoidosta, on hyvä sanoa mitä tekisi toisin jos pystyisi. Jokainen lapsihan on toki erilainen ja omanlainen persoona, mutta silti tietyt jutut saattaa toimia eri lapsillakin. Ennen esikoisen syntymää minulla oli aika tarkkojakin periaatteita joistain jutuista, joita ajattelin etten varmana tee tai teen ainakin niin. Totuushan on että helpoimmalla pääsee kun ei etukäteen suunnittele, ei tule ylimääräistä stressattavaa ja turhia pettymyksiä kun asiat ei menneetkään niinkuin suunnitteli.

Ensimmäinen asia jonka "päätin" oli se että vauva saa nukkua omassa sängyssään alusta asti ja joka yö. Olin niin paljon kuullut kuinka kouluikäisetkin vielä tulevat yöllä viereen nukkumaan, kun ovat aina saaneet nukkua äidin ja isän välissä. Tiesin etten saa itse nukuttua jos pieni ja hento vauva nukkuu vieressäni, enkä myöskään suostunut siihen että isä menee muualle nukkumaan sen takia ettei kolme ihmistä mahdu yhteen sänkyyn.
Esikoinen onkin nukkunut aina omassa sängyssään, aivan kuten suunnittelinkin ja olen ollut siihen päätökseen todella tyytyväinen. Pienenä kun otin hänet yöllä rinnalle, ja hän nukahti siihen siirsin aina takaisin omaan sänkyyn, vaikka olisin itsekin torkahtanut. Niin ihanaa kuin se olisikin nukkua rakkaimman vieressä ja nukahtaa sylitysten, on se vaan niin paljon rauhallisempaa ja turvallsempaa että vauva nukkuu omassa sängyssään. Tyttö ei ole myöskään koskaan vaatinut päästä viereen nukkumaan, koska ei edes tiedä sellaisesta mahdollisuudesta.Toki tilanne voi vielä muuttua kun tyttö siirtyy isompaan sänkyyn josta pääsee itse pois, mutta sittenkin yritän viimiseen asti viedä hänet takaisin omaan sänkyyn.
Tätä aion noudattaa samalla tavalla myös tulevan vauvan kanssa, omaan sänkyyn alusta alkaen!


Ensikertalaisen imetys, huh heijaa. Vaikkei se mitään ydinfysiikkaa olekaan, niin on sitä nyt toisella kertaa niin paljon viisaampi siinäkin asiassa kun on yhden lapsen imettänyt. Meillä lähti heti alussa imetys sujumaan, vaikka maito ei heti rintoihin noussutkaan mutta tyttö kuitenkin löysi oikean imuotteen heti. Ongelma tuli vaan siinä, että kun en itse osannut kuunnella miten kauan vauvaa kannattaa rinnalla pitää per kerta, roikkui tyttö niissä tunti tolkulla, ikään kuin pitääkseen niitä tutteina. Moisesta imemisestä sitten sain hurjat rintatulehdukset heti kotiin päästyäni, juurin silloin kun maitoa alkoi tulvia ovista ja ikkunoitsa. Nännit olivat kuitenkin niin ruvella, ettei niillä pystynyt imettämään pariin päivään vaan pumppasin maidon ja annoin myös korviketta pullosta. Onneksi tyttö ei kuitenkaan tottunut liiaksi pulloon vaan huoli rintaakin 7kk asti, mutta nyt seuraavalla kerralla teen kyllä kaikkeni ettei pulloa tarvittaisi ollenkaan
a) pidän vauvaa rinnalla max 20min/rinta
b) osaan jo kuulla tuleeko rinnasta maitoa etten pidä vauvaa turhaan rinnalla vai imemässä tyhjää
(kuulee jos vauva nieleskelee niin silloin saa myös maitoa)
c) näiden lisäksi tiedän jo itselleni parhaan ja mieluisan imetysasennon

Esikoinen päätti itse lopettaa rinnalla syömisen ollessaan 7kk, samana päivänä kun oppi ryömimään eikä siis millään malttanut pysyä rinnalla vaan kieltäytyi siitä täysin. Mielestäni tuo oli ihan sopiva ikä lopettaa, tyttö söi myös kiinteitä ja kasvoi hyvin joten kaikki hyvin. En nytkään usko että haluan imettää minnekään 1v asti, johan se vieroituskin on siinä iässä paljon vaikeampaa kun toinen ymmärtää niin paljon.
Ja voihan se toki olla ettei toinen edes huoli rintaa, tai minulla ei nouse maitoa kuten viimeksi. Mene ja tiedä, en suunnittele etukäteen liikaa.


Esikoisen kanssa olin suunnitellut etten anna hänelle tuttia, mutta jo sairaalassa kun kysyivät saako antaa en jaksanut alkaa vääntämääsen sen asia kanssa vaan myönnyin. Sairaalassa tyttö ei tuttia huolinut, mutta kotona oli eri mallinen ja täällä hän sen huoli. Olin kuitenkin tarkka siinä ettei tuttia syöty hereillä ollessa, vaan se oli vain apu nukahtamiseen. Myös tämä suunnitelma piti, tutti oli käytössä vain nukkuessa ja vieroitin tytön siitä reilu kuukausi sitten. Nyt ollaan siis ilman tuttia, ja saman suunnitelman aion pitää toisenkin kanssa. Myös tuttipullosta luovuttiin tällä viikolla tytön ollessa 1v3vko, siinäkin asiassa tulen olemaan yhtä tiukka seuraavan kanssa.


Nämä kolme asiaa olivatkin sellaisia juttuja, joihin pystyn itse äitinä vaikuttamaan omilla toiminnoillani. Omassa sängyssä nukkuminen ja tutti-juttu ovat olleet sellaisia asioita, jotka ovat helpottaneet meidän elämää aika paljon. Vaikka alussa, ekoina kuukausina ei välttämättä ajattelee aikaa eteenpäin, niin itselläni oli aina mielessä myös tulevaisuus ja se että asiat olisivat helppoja ja rentoja myös jatkossa. Ei ole tarvinnut huudattaa tyttöä nukkumisjärjestelyissä, jos hän olisi alkuun saanut nukkua vieressä ja yht äkkiä ei enää saisikaan.
Tutin vieroituskin sujui yllättävän hyvin, kun se on ollut käytössä niin vähän.
On toki muitakin juttuja mitä teen samalla tavalla tai kokonaan toisin, mutta tässä oli ne "jyrkimmät" päätökseni.



2 kommenttia:

Anniina Marianne kirjoitti...

Sinulla on juuri sellaisia periaatteita, joita itse olen ajatellut alkaa noudattamaan. Kirjoitat kuitenkin hienosti siitä, että mitään ei kannata suunnitella liian tarkkaan etukäteen, ja täytyy kyllä muistaa itsekin se. :)

En tiedä huomasitko kommenttiani tuohon aikaisempaan varustekirjoitukseesi, mutta tosiaan blogissani on sinulle tunnustus. :)

-N- kirjoitti...

Kiitos Anniina Marianne, en olekaan huomannut aikeisempaa kommenttiasi ja toteutan tuon tunnustuksen johonkin väliin, kiitos siitä! Etukäteen ei tosiaan pidä suunitella liikaa, mutta tiukkana kannattaa silti pysyä. Itse olisi esikoisen kanssa monet kerrat tehnyt mieli ottaa hänet viereen nukkumaan, ihan vaan että lähekkäin on nii hyvä olla, mutta en ottanut sitä "peläten" että tyttö tekee siitä tavan itselleen, ja kierteessähän siinä sitten helposti ollaan.